Nautitaan raakana: Luota muistoihisi vain jos sinulla on vahvaa samansuuntaista todistusaineistoa.
Muisti ei toimi niin kuin kuvittelet sen toimivan (jos kuvittelet sen toimivan tarkasti) ja sinulla on virheellisiä muistoja. Et vain havaitse virheitä, koska kukaan ei kyseenalaista muistojasi. (Et edes itse) Julkisesti olen nähnyt ainoastaan Mauno Koiviston epäilevän muistikuviaan. (Esimerkki…
Jaa artikkeli:
Kullan hintakiri 1970-luvulla
Yksi arvometallisijoittamisen kliseistä on se, että kulta on hyvä suoja inflaation varalle. Onhan kullan hinta ollut satoja vuosia enemmän tai vähemmän “vakio” tiettyyn hyödykekoriin nähden. Innokkaimmat sanovatkin, että kullan hintaan ei voi muodostua kuplaa, koska kulta reagoi aina vain ja ainoastaan inflaatioon.
Tämä ei kuitenkaan ole totta. Kulta on yhtä lailla altis manialle ja pankiikille kuin kaikki muutkin omaisuuslajit. Palautetaanpa mieliin, mitä kullan hinnalle tapahtui 1970-luvulla.
Tammikuun 1. päivä 1970 kullan markkinahinta oli alle $40 unssilta. Joulukuun 31. 1979 hinta oli $970. Vuosien 1934 ja 1970 välissä kullan hinta oli määrätty olemaan $35 unssilta. 1970-luvun alkupuolella tämä muodollinen kytkös purettiin ja kullasta tuli näennäisesti vain yksi hyödyke muiden joukossa - siis verrattaen samanlainen kuin vaikkapa mehu, kananmunat tai kupari. Tietenkin kullalla on aivan erityinen historia vaihdon välineenä ja arvon säilyttäjänä, joka ei muistuta mitenkään näiden muiden hyödykkeiden historiaa. Hyvin harvoja kirjoja on tietääkseni kirjoitettu kananmunien rahahistoriasta.
Suosittelen tutustumaan siihen historiaan, jotta voi paremmin ymmärtää tämän päivän tilannetta ja mm. sitä, miksi keskuspankit yhä edelleen ovat kullan suuromistajia.
1970-luku oli kiihtyvän inflaation vuosikymmen, mutta inflaatio ei suinkaan kiihtynyt lineaarisesti. Vuonna 1973 kulta oli $200 unssilta ja laski sitten $110 tasolle ainoastaan noustakseen vuosikymmenen loppupuolella uusiin huippuihin. Huomion arvoista on se, että 70-luvulla kullan hinta nousi moninkertaisesti muihin hyödykkeisiin nähden. Öljy, kuparin, vehnän ja muidenkin tärkeiden hyödykkeiden hinnat nousivat silloin, mutta kulta nousi paljon muita nopeammin.
Jossakin vaiheessa 70-luvulla kullan hinta nousi vain, koska kullan hinta nousi. Sijoittajat ekstrapoloivat hinnan nousua maanantaista tiistaihin ja aina perjantaihin asti. He ostivat kultaa keskiviikkona sillä oletuksella, että voivat myydä sen kalliimmalla perjantaina. Suuremman hölmön periaate oli voimissaan. Osa sijoittajista jopa ymmärsi, että kyse on maniasta, mutta jatkoivat silti ostamista, koska he olettivat voivansa myydä positionsa pois vielä itseäänkin hölmömmille sijoittajille ennen kuplan puhkeamista.
1990-luvun loppuun tultaessa kullan markkinahinta oli vähän reilu $300 unssilta. Jälleen kerran näytti siltä, että kultaklisee pitää paikkansa. Kullan hinta oli noussut 15-kertaiseksi ja samoin USA:n hyödykekorin hinta oli noussut 15-kertaiseksi 1900-luvun alusta. Ajanjakso, jolla klisee näyttää pitävän paikkansa, on siis verrattain pitkä. Oma sijoitushorisonttimme taas ei tietenkään ole näin pitkä. Sen vuoksi kliseinen lause ei sellaisenaan kelpaa taustaoletukseksi, kun rakennamme salkkumme allokaatiota.
Ei siis ole totta, että kultaan sijoittamalla ei koskaan voi hävitä rahaa. Päinvastoin! Nyt jos koskaan pitää hankkia paljon ja tarkkaa tietoa kullasta, jos sitä aikoo omistaa tai myydä. Mihinkään omaisuuslajiin - kulta mukaan luettuna - ei voi sijoittaa silmät ummessa. Unohdetaan siis unelmat siitä, että kultakolikolla voi ensi vuonna ostaa korttelin Helsingin keskustasta.
Tarkastellaan kullan hinnan oikeita draivereita ja tehdään älykkäämpiä ratkaisuja sen valossa.
Jaakko Savolainen
www.ViikkoRaha.info
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Markkinakatsaus 22.12.2011
Ovatko sijoittajat olleet tuhmia tänä vuonna kun pukinkontissa tuntuisi olevan kitkeriä lahjoja, pelkkiä pehmeitä paketteja? SPX on muodostanut suuren kiilan, joka tavalla tai toisella tulee hyvin lähi aikoina murretuksi suuntaan tai toiseen. 200dSMA on osoittautunut kovaksi vastustasoksi ja myötäileekin melko tarkasti kesän ja syksyn huippujen kautta piirrettyä laskevaa viivaa. Markkinat hiljenevät loppuvuoden pyhien ympärillä, mutta NHNL indeksi näyttää terveen näköistä kehitystä. Hivuttautuminen ylemmille tasoille on ollut laajamittaista 1200 pisteen tukitason onnistuneen kokeilun jälkeen. Jotta liikkeellä ylöspäin on voimaa, on 20 päivän uusien huippujen määrän kasvettava voimakkaasti. Vastustason mahdollisen kokeilun aikaan saamme tärkeää lisätietoa siitä kuinka bullikseksi tässä uskaltaa heittäytyä.
Potilaan vointia tutkiessani tuntikuvaajasta, liike näyttää varsin terveeltä. SPX:n päästyä jälleen 200hEMA yläpuolelle, näimme tason uudelleentestauksen ja ponnistuksen siltä. 50hEMA on aivan 200hEMA alapuolella. Leikkaus yläpuolelle olisi mukava uutinen bulliksille. Ei tämä käppyrä pahalta näytä ja jos ase ohimolla pitäisi johonkin suuntaa tätä treidata, olisi minun oltava longina.
Markkina on jakautunut jännällä tavalla kahteen leiriin. Matalan P/E – luvun hyvin osinkoa maksavat yhtiöt jaksavat jatkaa omaa nousumarkkinaansa samana aikaan kun finanssi- ja materiaalisektorin osakkeet kipristelevät sinnikkään laskumarkkinan kourissa.
Oraclen ja IBM:n eiliset dropit eivät näytä mukavilta ja saavat miettimään millainen sektorirotaatio nähdään alkuvuodesta. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Oracle putosi kesän pohjien tasolle ja näyttää siltä, että voisi yrittää gapin umpeen kuromista. Tässä pelissä tavoitetaso pompulle voisi olla avoimen gapin puolivälissä. Alapuolella pienempi tukitaso löytyy 23 nurkilta ja merkittävämpi 21 tasolta.
IBM sai Oraclen kanssa vedettyä laajemmaltikin toimialaa mukanaan. Eilinen liike pysähtyi alla olevan gapin täytön jälkeen. Hyvä tukitaso löytyy 175 - 177 välistä. Tämän alapuolella peli muuttuu hyvin mielenkiintoiseksi, sillä 171 tasolla tulee kuvaan mukaan nousevan trendikanavan alalaita.
Raha on pakkautunut USA:n pitkiin bondeihin ja TLT, joka on näiden liikettä kuvastava ETF, näyttää melko no brainer shortilta. Ehkei juuri nyt ole oikea aika tehdä peliliikettä, mutta minun silmäni lukkiutuvat reilun kuusi prosenttia alempana olevaan gappiin. Tämä on tavoitetasona shortilleni. En tiedä vielä pelaanko tämän ostamalla myyntioptioita, shorttaamalla TLT:tä vai olemalla longina TBT:ssä, joka on ultra short 20+ vuotinen. Saattaa hyvin olla, että vähän myöhästyin tästä pelistä, mutta kyttään paikkaa.
Hyvää joulua ja tuottoisaa vuotta 2012!
Matias Savolainen
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
EUR/USD Followup
Lähtötilanne
1/2 Exit
Suunnitelmamme oli ajaa eurolla takaisin liukuvien keskiarvojemme väliin eli “arvo”-alueelle. Joulurahat taskuun ja kohti seuraavaa tanssikumppania.
Mukavaa joulua!
Matias
Jaa artikkeli:
Kolme ihmistyyppiä laman kynnyksellä
Talouskriisien aikana ja erityisesti laman kynnyksellä törmää helposti kolmeen erilaiseen ihmistyyppiin, joilla kullakin on oma tapansa vastata uhkaavaan tilanteeseen. Kolme ihmistyyppiä ovat:
1. Tuomiopäivän profeetta.
Nämä ihmiset näkevät uhkakuvia kaikkialla. Kuin pysähtynyt kello, hekin ovat kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa. He osoittavat ja sanovat: “Katsokaa, siinä se on! Minähän sanoin, että näin tässä käy!” Heidän maailmansa on supistunut pelottavaksi miinakentäksi, jossa jokainen liike koituu kohtaloksi. Heidän maailmassaan kaikki päätyy lopulta katastrofaaliseen tuhoon. He valmistautuvat pahimpaan ja usein ihmettelevät, miksei maailma ole vieläkään tuhoutunut. Riskejä ei voi ottaa, koska kaikki päättyy kuitenkin huonosti.
2. Silmänsä ummistaja.
Tämä ihmistyyppi naamioituu usein optimistiseksi veijariksi, jota eivät talouskriisit uhkaa. Pinnan alla kuitenkin myrskyää. Kyse ei ole puhtaasta huolettomuudesta vaan siitä, että he kieltäytyvät näkemästä asioiden tositilaa. Kuvitellaan, että mitään ei tapahdu ja kaikki on hyvin. Jos vaaroista ei tiedetä, niitä ei ole olemassa. On parempi laittaa kädet korville ja lallattaa, kunnes lama on ohi.
3. Peura valokeilassa.
Nämä ihmiset katsovat asioita silmiin ja toteavat toki, mitä edessä on. Reaktio on kuitenkin se, että he eivät lopulta tee mitään. He jäätyvät. Tyypillisesti kriisin puhjettua nämä ihmiset sanovat, että näkivät uhan etukäteen, mutta eivät tehneet asioille mitään.
Järkevin tapa suhtautua kriisiin on olla perillä asioiden tositilasta ja samaan aikaan rajoittaa pelkoa. Kriisin uhatessa tarvitaan kaikkein kipeimmin luovia ratkaisuja. Ihmisen aivot eivät kuitenkaan kykene luoviin ratkaisuihin, kun ne ovat stressissä. Sen vuoksi pelkoa pitää pystyä rajoittamaan.
Yksi keino - joskaan ei tietenkään autuaaksi tekevä - tapa on hankkiutua erinomaiseen fyysiseen kuntoon. Monet tutkimukset osoittavat, että fyysisesti huippukuntoisten ihmisten aivot toimivat paremmin stressitilanteessa. Ei siis olekaan ihme, että laman aikana salit ovat täynnä. Osta etumatkaa urheilemalla, kun uhka ei vielä vaaranna terveyttäsi.
Me sijoittajat olemme usein perusluonteeltamme optimisteja. Joskus tilanne on kuitenkin se, että joko uidaan tai hukutaan. Tehdään se, mitä pitää tehdä. Siitä huolimatta kuljetaan iloisin mielin, jotta kykenisimme luoviin ratkaisuihin. Muutoin on se vaara, että peilikuvanamme on jokin yllä mainituista kolmesta ihmistyypistä.
Jaakko Savolainen
www.ViikkoRaha.info
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Miksi raha ei pysy hyppysissämme?
Raha ja erityisesti miksi sitä ei kerry meille naisille kiinnostaa nykyään entistä enemmän myös julkisesti. Eilisessä Helsingin Sanomissa sivulla D5 oli loistavasti kirjoitettu juttu Tuhlaajatyttö vaatehuoneessa. Kirjoitus kiteytti hyvin sen tosiasian, että mitään tuloksia ei voi saada aikaan, jos itsellä ei ole tahtoa ja kiinnostusta asiaan. Miksi sitten naiset elävät niin, kuin heidän ei tarvitsisi huolehtia taloudellisista asioista samalla tavalla kuin miesten? Miksi se ei ole tärkeää?
Menneet sukupolvet ovat olleet säästeliäitä. Olen huomannut, että minun sukupolveni kapinoi usein tätä vastaan. Emme halua kituuttaa ja miettiä tulevaisuutta vaan haluamme elää juuri nyt. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kaikki raha mikä tulee, menee kulutukseen. Sitten, kun rahaa ei enää ole, niin eihän ole myöskään mistä säästää. Samantasoista elintasoa pystyy pitämään niin kauan yllä kuin tulot pysyy samalla tasolla. Kun tuloihin tulee pienikin lasku, vaikka hetkellinen, oma talous menee hetkessä sekaisin, jos ei huolehdi myös kulutuksen laskusta. Korkeat kiinteät kulut hankaloittavat asiaa.
Mielestäni kukaan ei voi olla itsenäinen, jos ei ole taloudellisesti itsenäinen. Aikojen saatossa naiset ovat olleet mitä suurimmassa määrin riippuvaisia miesten tuloista. Jos naiset ajattelevat näin sisimmässään nykypäivänä, he myös toimivat sen mukaisesti. Kuitenkin asia voisi olla toisin. Kuten Veera Luoma-aho kirjoittaa viimeisenä lauseena: ”Vaatehuoneesta olisi aika astua ulos, omin jaloin.”, muutoksen voi tehdä naiset vain itse. Vaatehuoneeseen voi jättää kiltteyden – miellyttämisen ja kelaamisen siitä mitä toiset minusta ajattelee. Mukaan kannattaa ottaa pyrkimys kohti kauniimpaa ja runsaampaa tulevaisuutta, innostuksen, valmiuden ottaa riskiä ja kauniiden asioiden arvostamisen. Hyvä lähtökohta naisten vaurastumiselle on, että naiset ovat valmiita tekemään uhrauksia muilla elämän alueilla, että saisivat lisää kauniita tavaroita. Siitä on pohjimmiltaan kyse myös menestyksessä – olet valmis luopumaan, jotta saisit jotain parempaa tilalle.
Raha ei hyödytä enää silloin, kun lähdemme hiilenkiertokulkuun, mutta ei myöskään ne 450 kenkäparia, joka on minun kuulemani ennätys. Raha hyödyttää silloin kuin voi päättää mitä ihan oikeasti haluaa tehdä. Hyvä neuvo naisille voisi olla: halua enemmän elämää, vähemmän tavaraa.
Menestystä viikkoosi
Terhi
Jaa artikkeli:
Laadukkaan elämän työkalupakki
Emme ole olosuhteidemme ja menneisyytemme summa ellemme päätä itse valita näin. Helpommin sanottu kuin tehty rännän rätkiessä naamalle väsyneenä aamulla kiukuttelevia lapsia tarhaan kärrätessä. Arjen iskuista huolimatta me päätämme miten tässä pitkällä aikavälillä käy. Elämän lyödessä me päätämme, nousemmeko pystyyn vai nautimmeko olostamme silmä mustana mutaisessa lätäkössä. Siinä ei sääli lämmitä tai tee oloa ylväämmäksi, tarvitaan jotain muuta.
Elämän laatu on lopulta peräisin siitä, miten käytämme mieltämme. Onnellisuutemme on peräisin meistä itsestämme, ilahtuminen saattaa olla toisen aikaansaamaa. Tuntemustemme muodikkaasti ulkoistaminen toisille johtaa vääjäämättä hankalaan tilanteeseen. Vastuu omista tunteista ja tuntemuksista on avain aikaansaavaan ja onnelliseen elämään. Keskittymisemme määrää, mikä valtaa alaa ajatuksissamme ja omat tulkintamme asioiden merkityksistä antavat kasvualustan tuleville ponnistuksille. Tietenkin isku vasten kasvoja merkitsee iskua vasten kasvoja, mutta mitä muuta se voisi merkitä? Voisiko se tarkoittaa, että lienee syytä viettää aikaa erilaisessa seurassa tai hankkia paremmat eväät puolustaa omaa reviiriä? Vai tarkoittaisiko se tulevaa uudelleenharkintaa räkäkännäämisen ja nakkikiskan jonossa riidanhaastamisen järkevyydestä? Sama tapahtuma voi tarkoittaa eri ihmisille aivan eri asioita. Tästä syystä syvimmän laman aikaan toiset päätyvät hermohoitolaan masennuksen kourissa, kun toiset näkevät muutoksessa mahtavan mahdollisuuden.
Mielen kehitystä pidetään yhteiskunnassamme hihhuleiden hommeleina. Meidän yhteiskuntamme pyrkii ohjaamaan käytöstämme säännöillä ja normeilla sen sijaan, että se olisi kiinnostunut persoonamme kehityksestä. On epätodennäköistä, että kusipäisellä persoonalla varustettu uhmakas nuori mies välittää säännöistä tai kielloista. On aivan sama kuinka paljon tällaista yksilöä pyritään ojentamaan ja kahlitsemaan, mikäli mielen ohjelmointia ei saada oikaistua. Tästä asiasta on olemassa aivan huikaiseva träkki. Mieti uskoon tulleita murhamiehiä, huumehörhöjä ja väkivallasta nuorena tohtoriksi väitelleitä taparikollisia. Muutos on tapahtunut korvien välissä olevassa poimuisessa rasvarakenteessa eikä sitä ole saanut aikaiseksi langetettu tuomio tai yleinen paheksunta. Ne ovat toki voineet avata mahdollisuuden hetkeksi pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja mitä tältä lyhyeltä jäljellä olevalta lomalta ikuisuudesta haluaisi.
Mieli on tärkein työkalumme ja se pystyy ihmeellisiin asioihin. Tiedoilla ja taidoilla on meille merkitystä vasta kun meillä on käytössämme harjoitettu mieli. Ymmärrämme ja osaamme käyttää hyväksemme meillä olevaa tietoa. Todisteet puhuvat vahvasti sen puolesta, että meillä ei ole tapana muuttaa käytöstämme uuden paremman tavan tullessa tietoomme. Muuten maailma olisi täynnä tehokkaita ja osaavia bisneskirjan tai kaksi lukeneita sekä hyväkuntoisia ja terveellisesti eläviä ihmisiä. Näin asia ei kuitenkaan ole.
Me emme luontaisesti valitse tehdä niin kuin meille olisi parasta vaan me valitsemme tehdä niin kuin me olemme tottuneet tekemään. Aivot pyrkivät ekologiaa. Ne valitsevat vähiten rasittavan tien. Ihmiskunta on kokonaisuudessaan aivan lapsen kengissä noudattamaan annettuja neuvoja, ohjeita ja toimintamalleja. Vajaateholla toimiva mieli muuttaa toimintaa aivopesun kautta. Kirjopesu tapahtuu meille joka päivä jatkuvasti, riippumatta haluammeko sitä vai emme. Me voimme tosin valita millä itseämme kyllästämme. Onko se sellaista, joka vie meitä eteenpäin ja auttaa onnellistumaan vai syventää tuskaamme täyttäen päämme puuduttavalla hötöllä. Meidän ei ole syytä soimata itseämme tekemistämme valinnoista tai nykyisestä tilasta, mutta on aivan varmasti syytä pysähtyä ja miettiä, voisinko itse tehdä tälle asialle jotain. Mitä tapahtuisi, mikäli viikkoon en päästäisi yhtään ikävää uutista päähäni ja ajaisin elämänmyönteistä asennetta ylipaineella tilalle? Viikko rankkaa aivopesua, jotta tuleva vuosi voitaisiin ottaa vastaan hölmö hymy naamalla ja pää täynnä järisyttäviä uusia ideoita.
Hymyillään kun tavataan!
Matias
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Innostusta etsimässä
Vertaistukiryhmä on tärkeä vaikeita tavoitteita kohti ponnisteltaessa. On erittäin hienoa, että meillä on päivä päivältä laajempi suomenkielinen rahaa, sijoittamista ja vaurastumista käsittelevä blogivalikoima. Säännöllinen toisten kokemusten, ajatusten ja ideoiden lukeminen auttaa pysymään tiellä. Aivan samaan tapaan kuin juopokokouksissa kävijät pysyvät päivän kerrallaan selvillä vesillä. Tämä on aivan kriittisen tärkeää tavoiteltaessa eriasteisia taloudellisen riippumattomuuden tiloja. Meidän on valittava joka päivä kulkeaksemme kohti päämääräämme.
Epäonnistumiset syntyvät pienistä päivittäisistä virhearvioinneista. Ajatus siitä, että tänään ei tarvitse kun eilen tein asioiden eteen, on ajattelun ansa, jonka hinta nähdään vasta pitkän aikavälin kuluttua. On helpompaa olla innostunut, kun lainaa innostuta hieman toisten kirjoituksista. Niin minä ainakin itse pyrin tekemään. Kaikkein kiinnostavinta on lukea sellaisten ihmisten ajatuksia, jotka ajattelevat toisin kuin itse ajattelen. Ajattelun epämukavuusalueella joutuu väkisin puntaroimaan omaa kantaansa ja peilata sitä toisen ajatuksiin. Helppo tie olisi tietenkin leimata muut vääräuskoisiksi ja pitää omia ajatuksia aivan kingeinä. Houkuttelevaa, mutta ei. Tällä kaavalla ei tähänkään asti ole tultu, joten eipä kokeilla nytkään. Hymyä huuleen ja nöyrästi vain oppimaan itseä taitavammilta toisinajattelijoilta.
Matias Savolainen
Jaa artikkeli:
